KANSALAISOPISTON KULTTUURILLISTA ROOLIA ETSIMÄSSÄ

On jälleen se aika vuodesta, jolloin musiikki raikuu pitkin pitäjiä, pienet ballerinat liitävät tanssiesityksissä ja taiteen harrastajat ovat laittaneet upeimmat työnsä esille kaikkien iloksi. Joulun aika on näyteikkuna kaikille kuntalaisille kansalaisopistoissa tapahtuvaan kulttuurityöhön. Työhön, josta jokainen kuntalainen halutessaan voi nauttia.

Kansalaisopistoissa tehdään merkittävää kulttuurityötä monin eri tavoin. Niiden rooli vapaan sivistystyön oppilaitoksina ja elinikäisen oppimisen oppimisympäristöinä tunnetaan kyllä, mutta miten käy merkityksen tunnistaminen monipuolisina kulttuuripalveluiden tarjoajina? Liian usein vähälle huomiolle jää kansalaisopistojen rooli kulttuurintuottajana ja taideoppilaitoksina, jotka huolehtivat paikalliskulttuurin saavutettavuudesta ja olemassaolosta pitäjässä kuin pitäjässä. Kulttuurin tuottamista toteutuu sekä suoraan, että välillisesti opiskelijoiden ja opetusryhmien, kuten kuorojen ja harrastajateattereiden, kautta. Pelkästään Kuopion kansalaisopistossa syksyn aikana erilaiset tapahtumat, konsertit, kulttuuriluennot, tanssinäytökset ja näyttelyt ovat tavoittaneet tuhansia ihmisiä. Mikä mahtaakaan olla kokonaismäärä Pohjois-Savossa tai Suomessa?

Tänä vuonna aloitettu väitöskirjatutkimus kansalaisopiston roolista kulttuuritoimintojen tuottajana tuo esiin niiden yhteiskunnallista kulttuuripoliittista roolia. Uudella tutkimustiedolla on tärkeä jalansija esimerkiksi kuntahallinnon sekä kansalaisopistojen parissa työskenteleville. Mikäli emme ymmärrä kansalaisopiston roolia ainutlaatuisena kulttuurin edistäjänä ja tuottajana, riskeinä ovat toimintaan kohdistuvat leikkaukset, päällekkäisyydet muiden toimijoiden kesken tai puutteellinen yhteistyö kulttuuripalveluiden toteuttajien kanssa.

Kansalaisopistoista on lähivuosina tehty tutkimuksia erityisesti kansalaisopisto-opiskelun tuottamista vaikutuksista yksilöille ja yhteiskunnalle. Niiden tuottamat hyödyt ovat paitsi henkilökohtaisia, myös alueellisia. Sama koskee kulttuurivaikutuksia. Kansalaisopistoissa tehdään monialaista ja tärkeää paikallista kulttuurityötä sekä itse opetuksen sisällä, että opetuksen ulkopuolella, kaiken ikäisten ihmisten kesken, harrastajien ja ammattilaisten toimesta. Kyselytutkimuksen avulla selvitetään määrällisen ja laadullisen menetelmin keinoin kuinka suuri merkitys kansalaisopistoilla on suoraan ja välillisesti paikkakuntien kulttuurielämässä.

Kulttuurityö edistää kulttuurin ja taiteen syntymistä sekä saavutettavuutta, mutta myös suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista ja edelleen kehittämistä eri taidemuodoin. Kulttuuripoliittisen näkökulman esiin tuominen täydentää aiemmin tehtyä tutkimustyötä edelleen, onhan erityisesti maaseudulla tapahtuva kulttuurielämä usein liitoksissa paikalliseen kansalaisopistotoimintaan. Siispä rinta rottingille!

Joulun jälkeen alkaa pian kevätlukukausi, jolloin luomme jälleen uutta tulevaa kevättä ja kesää silmällä pitäen. Mitä olisikaan Suomen suvi ilman kansalaisopistoissa harjoitteleviä kesäteattereita tai kesätapahtumia, joissa esiintyvät paikalliset kuorot, yhtyeet ja erilaiset musiikkiryhmät?

Kuopion kansalaisopiston johtava musiikinopettaja, väitöskirjatutkija

 

Petra Lisitsin-Mantere

Melekonen Mestarj - matkalla tohtoriksi

 

Paljon on tapahtunut sitten viime kirjiotukseni. Valmistuin keväällä 2020 Savonia Ammattikorkeakoulusta Taidepedagogiikan tutkinto-ohjelmasta musiikkipedagogiksi (ylempi AMK). Opiskelut suoritin osittain työn ohella, osittain äitiyslomalla sekä opintovapaalla tasapainotellen. Opinnäytetyöni aihe (Me tulemme taas. Suomalaisen elokuvamusiikin konsertin harjoittelun ja esittämisen merkitys Iskelmäsenioreille.) avasi silmäni kulttuurin moninaisille merkityksille sekä merkityksellisyydelle, joita kansalaisopisto-opiskelijat kokivat konserttikiertuetta harjoiteltaessa, esitettäessä sekä sen jälkeen. Vaikka itse työssäni huomaan, kuinka merkittävää kulttuurillista työtä kansalaisopistomme toiminta-alueellaan tuottaa, ei jokaisella paikkakunnalla lähtötilanne ole välttämättä yhtä hyvä. Toisaalta koen, että kansalaisopistojen tekemää kulttuurillista työtä ei arvosteta myöskään tutkimusten valossa; eihän sitä ole toistaiseksi edes kunnolla tutkittu. Opinnäytetyöni arvosanaksi sain kiitettävän (5) sekä suosituksen lähteä jatkamaan tohtoriopintojen parissa. Koen, että kulttuurillinen tutkimus kansalaisopistoista kulttuuri-instituutioina on erittäin tärkeää ja minulla on annettavaa sekä mielenkiintoa aiheen tutkimiseen. Niinpä hain, ja pääsin, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutusohjelmaan. 

Kansalaisopistot tunnetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksina ja elinikäisen oppimisen oppimisympäristöinä (oppilaitosrooli), mutta niiden merkitys monipuolisina kulttuuripalveluiden tuottajina jää usein vähälle huomiolle (kulttuurilaitosrooli). Vaikuttavuustutkimuksen avulla pyrin laajemmin selvittämään kansalaisopistojen roolia kulttuuritoimintojen tuottajana yhteiskunnassa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin. Tavoitteenani on selvittää eri menetelmillä, kuinka suuri merkitys kansalaisopistoilla on suoraan ja välillisesti paikkakuntien kulttuurielämään.

Kansalaisopistoissa tehdään monialaista, perin tärkeää alueellista, kulttuurillista työtä sekä itse opetuksen sisällä, että opetuksen ulkopuolella. Silti niiden vaikuttavuuden tunnustaminen, samoin tunnistaminen, laahaa perässä, vaikkapa musiikkioppilaitoiksiin, verrattuna. Kulttuurin tuottaminen edistää parhaimmillaan kulttuurin ja taiteen syntymistä sekä saavutettavuutta, mutta myös suomalaisen kulttuuriperintön vaalimista ja edelleen kehittämistä eri taidemuodoin.

Aihe on mielenkiintoinen ja omaa työtäni kulttuurin tekijänä tukevaa. Työskentelen johtavana musiikinopettajana Kuopion kansalaisopistossa, joka on yksi suurimpia kansalaisopistoja Suomessa. Musiikinopettajan työni lisäksi toimin tulevaisuustyöryhmän jäsenenä sekä tapahtumista vastaavana henkilönä. Toimin mukana monissa eri kulttuuriyhdistyksissä, -hankkeissa ja tapahtumatuotannoissa. Musiikinopettajana ja muusikkona kulttuurielämän ja -toiminnan tukeminen ja edelleen kehittäminen ovat yksi tärkeä osa motivoivaa opetusta ja opettajaidentiteettiäni, mutta ne ovat tärkeitä myös monille muille taidekasvattajille taiteenalasta riippumatta. Kulttuuritoiminnan kunnioitus ja laajuus eivät mielestäni vielä näy tarpeeksi kansalaisopistojen sisäisessä toiminnassa, saati toimintaa rahoittaville tahoille, kuten kuntiin tai kuntayhtymiin. Myös tiedon siirtämisessä kuntahallintoon ja luottamushenkilöille on kehitettävää.

Paitsi että aihe tukee omaa mielenkiinnon kohdettani, on sillä laajempi yhteiskunnallinen merkitys. Tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnallisten päätösten tueksi kasvaa tulevaisuudessa. Tämä korostuu kansalaisopistokentän toimintaympäristön muutoksessa, joka haastaa kulttuuritoimijat uudenlaiseen toiminnan kehittämiseen sekä uusien tarpeiden vastaamiseen. Edunvalvontaan tarvitaan lisää laaja-alaista tutkimustietoa kansalaisopisto-opiskelun tuottamista vaikutuksista. Haluan olla mukana eturintamassa seuraamassa kehityksen suuntaa ja tuomassa uutta asiantuntijanäkökulmaa yhteiskunnallisesti merkittävään, ja ihmisiä suoraan koskettavaan, lähipalveluina tuotettavaan kulttuuripolitiikkaan.

Muistojen kultaama 60-luku -konserttikiertue

Huhtikuussa liki viisikymmenpäinen soittaja- ja laulajaporukka repäisi 1960-luvun kappaleista elämänmakuisen konserttikiertueen, joka käsitti yhteensä 7 erillistä konserttia.

Kuopion ja Lapinlahdella toimivan Kaskikuusen kansalaisopiston kolme musiikkiryhmää pitivät yhteiskonsertin ihmisten rakastamista 1960-luvun iskelmistä huhtikuussa ympäri Ylä- ja Pohjois-Savoa. Kuopion ja Maaningan Iskelmäsenioreiden sekä Lapinlahden Mahottomien konsertin solistina vieraili kirjailija-näyttelijä, Nilsiän monitoimitaiteilija, Antti Heikkinen. Laulujen lomassa
kuultiin hurttia huumoria ja muistoja 60-luvun elämästä savolaiseen tyyliin, ja senhän Heikkinen taisi! Konsertit pidettiin Lapinlahdella, Iisalmessa, Pielavedellä, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Maaningalla ja jokaisen konsertin päätteksi yleisö osoitti tyytyväisyyttään seisaaltaan taputtaen yhteyn Hopeiseen kuuhun ja Satumaa -tangoon. 

Viime vuonna Muistojen kultaamat iskelmät herättivät ihastusta ja kuusi esitystä
vetivät salit täyteen Pohjois-Savossa paikkakunnasta riippumatta. Kapellimestarina ja ryhmien vetäjänä toimii Petra Lisitsin-Mantere.

Matka, joka jokaisen opiston opettajan tulisi tehdä

Tiedän, että olen ollut onnekas. Ei ole itsestään selvää, että työnantaja kannustaa lähtemään kesken opetuskauden syyspimeillä työn perässä matkalle lämpimään maahan, oppimaan opettamista. Niin kuin vaikkapa Portugaliin asti kolmeksi viikoksi.

Erasmus+ -vaihto-ohjelma mahdollistaa kansalaisopistossamme opettajavaihdokset kahden kuluvan vuoden aikana. Minulla matkani kesti kolme viikkoa ja jakautui kahden eri musiikkioppilaitoksen kesken. Niiden viikkojen aikana seurasin musiikin opetusta 500 oppilaan konservatoriossa Santaremin kaupungissa, tunnin matkan päässä Lissabonista sekä muutaman sadan oppilaan lissabonilaisessa yksityisessä musiikkikoulussa New Music Schoolissa. Seurattuja opetustunteja kertyi kymmeniä, samoin tapaamiani opettajia.

Musiikkikoulujen opetus vaihteli yksilöopetuksesta muutamiin ryhmiin. Tällä hetkellä Suomessa ja erityisesti kansalaisopistoissa ollaan Portugaliin verraten edelläkävijöitä ryhmäopetuksessa ja sen monimuotoisuudessa. Toisaalta Portugalissa painotetaan musiikkia harrastettaessa oman instrumentin tuntemukseen ja osaamiseen, jonka takia musiikin opetus onkin pitkälti yksilöopetusta.

Tärkeintä antia olivat opettajien kanssa käydyt keskustelut, toimintatapojen vertailu ja omien ajatusten kiireetön muhiminen. Vai mitä sanoisitte meillä opettajien yhtä aikaa pitämistä tauoista syrjäseutujen kouluilla ja eri kurssien oppilaiden yhteisryhmäytymisestä taukojen aikana, eri ainealueiden yhteissuunnittelusta tai opetuksen aikatauluttamisesta samoille päiville, jolloin koko perhe voisi harrastaa samaan aikaan samassa paikassa? Entä miltä kuulostaisi monimuotoinen pienryhmäopetus eri ainealueiden kesken?

Muhineet ajatukset ja opetuksessa tehdyt huomiot olivat tuskin Portugalin tuliaisia. Ne olisivat syntyneet, ainakin osittain, samalla tavalla oman kansalaisopistomme opetusta seuraamalla. Eroavaisuus olikin oman työn kiireettömyydessä ja opetuksen seuraamisen mahdollisuudessa, jotka auttoivat havainnoimaan, kyseenalaistamaan ja keksimään uusia avauksia jo hyvään ja laadukkaaseen musiikin opetukseen. Matkalla syntyneille ajatuksille oli kerrankin tilaa kesken hektisen opetuskauden. Toisaalta oman työpaikan ja suomalaisen koulutuksen arvostaminen nousivat jälleen pinnalle.

Samalla omaan opetukseeni tuli ripaus uutta ja vanhaa, ehkä tältä vuodelta unohtunuttakin. Matka toi opetukseen uuden, asiakaslähtöisen näkökulman ja ajatuksia, miten tukea yhä enemmän kansalaisopistomme musiikinopettajien opettajuutta. Ja se matka, joka jokaisen opettajan tulisi tehdä, ei ole maantieteellinen. Se tapahtuu oman ajattelun, oman tuntemuksen sisällä. Sillä on merkitystä omaan opettajuuteen sekä siihen, miten opettajuuden näkee oppilaiden silmin. Se on matka, joka muuttaa oman ajattelun.

Petra Lisitsin-Mantere

julkaistu Kuopion kansalaisopiston blogissa 5.12.2016

Kulttuuri kulki linja-autossa

 Tammikuussa 2017 toteutettiin Kuopion keskustan alueella yhteislaulatusta linja-autoissa parin päivän aikana. Lisää yhteislaulua on luvassa Kelloniemen asukastuvalla helmikuusta toukokuuhun kerran kuukaudessa. Huluvatonta hommoo!

Kansanmusiikkiyhtye Mahottomat Folklandiaristeilyllä 13.-14.1.17

Mahottomat valtasivat laivan lavan, kun lauantaina 14. päivä kajahti ilmoille Mahottomien Surkeat laulut -konsertin kappaleet. Onneksi esiintyminen ei lauantaiaamusta huolimatta mennyt surkeasti!




Lue lissee Mahottomien blogista http://mahottomatyhtye.blogspot.fi/

Lasten pelimannipäivä Siilifolkissa pe 8.7.

Savon pienet pelimannit ja laulajat pääsevät yhteisen ilon äärelle, kun Siilifolkissa kajahtaa perjantaina 8.7. ilmaisen pelimannipäivän yhteissoitto. Päivän mittainen leiri järjestetään Siilinjärvellä Innocumin rakennuksessa Harjamäellä Kuopion konservatorion Siilinjärven musiikkiopiston tiloissa klo 10-14.

Päivä koostuu suomalaisista kansanmusiikin helmistä, eväistä, lauluista, leikeistä ja tietenkin yhdessä soittamisesta. Soittimia löytyy paikan päältä, jos omaa soittopeliä ei vielä ole hankittuna. Mukaan pääsee kaikilla instrumenteilla yli 5-vuotiaat lapset ja aikuisetkin ovat leiripäivään tervetulleita. Opettajina toimivat Riitta Väisänen ja Petra Lisitsin-Mantere.

Leiripäivä on kaikille osallistujille ilmainen Siilinjärven kunnan myöntämän apurahan turvin.

Lauantaina 9.7. Pienet pelimannit esiintyvät Riitan ja Petran mukana Siilifolkissa klo 10.

Ilmoittautua voit Petralle osoitteeseen petra.lisitsin@gmail.com tai puhelimitse 040 7624162. Mukaan pääsee ainakin 20 ensimmäistä lasta. Tervetuloa!